Mitä on astma?
Astma on yleisin hengitystiesairautemme, ja noin joka kymmenes suomalainen sairastaa sitä. Useimmilla on lieviä ongelmia. Monilla ongelmat liittyvät allergioihin, mutta voivat olla myös jonkin muun tekijän aiheuttamia. Vaikka astman syy ei ole selvä, tiedetään, että siihen vaikuttavat sekä perinnölliset että ympäristötekijät.
Kuinka astma vaikuttaa hengitysteihin
Hengitystiet kulkevat henkitorvesta keuhkoihin, joissa ne jatkavat jakautumista pienempiin ja pienempiin hengitysteihin. Koska hengitystiet haarautuvat, hengitysteitä kutsutaan joskus hengitystiepuuksi. Suuremmat hengitystiet sisältävät rustoa pitämään putket avoinna. Pienimmillä on erittäin ohuet seinät ilman rustoa.
Keuhkokudoksen päässä ohuet hengitystiet päättyvät alveoleihin. Astmassa tulehdusongelmia ja rajoittunutta ilmavirtausta esiintyy koko hengitystiepuussa, jopa pienissä hengitysteissä.
Mikä aiheuttaa astman?
Astma johtuu keuhkoputkien limakalvojen kroonisesta tulehduksesta. Astman perimmäinen syy ei ole täysin selvä, mutta siihen vaikuttavat sekä perinnölliset että ympäristötekijät. Tulehdus aiheuttaa limakalvojen turvotusta ja ilman pääsy keuhkoihin ja niistä pois vaikeutuu. Keuhkoputkien limakalvosta tulee erityisen herkkä tulehduksen vuoksi. Usein liman muodostus lisääntyy myös keuhkoputkissa.
Astmassa on useita eri alatyyppejä
Astma voi olla allerginen tai ei-allerginen
Allerginen astma on helpoimmin tunnistettava astmatyyppi. Useimmiten allergiseen astmaan sairastutaan lapsuudessa tai nuoruudessa. Tällöin suvussa esiintyy usein allergisia sairauksia, kuten ihottumaa, heinänuhaa (allerginen nuha) ja ruoka-aineallergiaa. Astman oireet voivat vaihdella kausittain ja siitepölyallergisten astmaoireet vaikeutuvat siitepölyaikaan. Jotta astman oireet saadaan hallintaan, on tärkeää hoitaa sekä allergiaa että astmaa.
Joillakin astmaan ei liity allergiaa ja sitä kutsutaan ei-allergiseksi astmaksi. Silloin tupakansavu, kylmä ilma tai fyysinen rasitus voivat laukaista kohtauksen tai pahenemisen. Ei-allerginen astma on yleisempää aikuisiässä ja on yleisempää naisilla kuin miehillä.
Astma voi alkaa aikuisiässä
Joillakin ihmisillä astma voi alkaa vasta aikuisiässä. Tämä on yleisempää naisilla. Myöhään puhjennut astma on yleensä ei-allerginen ja voi olla vaikeahoitoisempi.
Astma voi pahentua tai laukaista niin sanottujen trigger-tekijöiden vaikutuksesta
Lue lisääMiten astma diagnosoidaan?
Astmadiagnoosi perustuu potilaan oireisiin ja keuhkojen toiminnan mittauksiin. Spirometria on yleisimmin käytetty tutkimus. Spirometria saattaa näyttää normaalilta jopa astmassa, ja tarvitaan usein myös PEF-seuranta. PEF mittaa uloshengityksen maksimivirtausta. Seuranta tehdään kotona mittaamalla PEF aamuin illoin kahden viikon ajan.
Lisäksi saatetaan tarvita muita tutkimuksia diagnoosia varten. Lääkäri tai sairaanhoitaja päättää tarvittavista tutkimuksista.
Tietotesti
Hyvässä hoidossa oleva astma tarkoittaa, että vältyt pahenemisjaksoilta, yöllisiltä oireilta ja oireilta rasituksen yhteydessä.
Tee tietotesti täällä!Milloin hakeutua lääkäriin?
Jos epäilet, että sinulla on astma, ota yhteyttä terveyskeskukseesi päästäksesi tutkimuksiin.
Jos sinulla on todettu astma, johon saat hoitoa, mutta sinulla on yhä oireita, ota yhteyttä terveyskeskukseesi saadaksesi itsellesi paremmin tehoavaa hoitoa.
Jos hengityksesi äkillisesti vaikeutuu, eikä keuhkoputkia avaava lääkitys auta, sinun tulee hakea apua nopeasti, soita 112.
Kysymyksiä ja vastauksia
Sekä astma että keuhkoahtaumatauti aiheuttavat hengitystieoireita, joihin liittyy yskää, hengenahdistusta, liman muodostumista ja hengityksen vinkumista rinnassa. Siksi voi olla vaikea tietää, onko kyseessä astma vai keuhkoahtaumatauti. Lääkäri tekee tarvittavan diagnoosin. Sinulla voi olla samanaikaisesti sekä astma että keuhkoahtaumatauti. Astmaan voivat sairastua sekä lapset että aikuiset, mutta keuhkoahtaumatauti on harvinainen ennen 40 vuoden ikää. Suurin ero näissä taudeissa on, että astmassa keuhkojen toiminta vaihtelee normaalin ja heikentyneen välillä, kun taas keuhkoahtaumataudissa keuhkojen toiminta heikkenee vähitellen. Hengenahdistus johtuu siitä, että on vaikea saada tarpeeksi happea, kun keuhkorakkulat ovat vaurioituneet. Haluatko tietää lisää keuhkoahtaumataudista? Vieraile sivustolla www.omaahtauma.fi
Lääkäri tekee sinulle keuhkojen toimintakokeet astman toteamiseksi. Tutkimukseen sisältyy keuhkojen toiminnan mittaaminen spirometrialla, mutta lisätutkimuksia saatetaan joutua tekemään muiden diagnoosien poissulkemiseksi. Millaisia oireita sinulla on ja kuinka usein, on tärkeää tietoa lääkärille.
Ei, mutta joskus astmatutkimuksen aikana tehdään rintakehän röntgenkuvaus muiden diagnoosien poissulkemiseksi.
PEF-mittari on pieni mittauslaite, joka näyttää lyhyeltä, paksulta putkelta. PEF-mittaria voidaan käyttää kotona joko astman toteamiseen tai hoidon seurantaan. PEF tarkoittaa uloshengityksen huippuvirtausta, joka kertoo kuinka monta litraa nopea ja voimakas uloshengitys sisältää. Keuhkojen toiminnan säännöllinen seuranta PEF-mittarilla voi helpottaa pahenemisvaiheen havaitsemista ajoissa. Tällaisen mittarin määrää lääkäri tai astmahoitaja, mutta sen voi ostaa apteekista myös ilman reseptiä.
Laukaisevat tekijät
Keuhkot voivat reagoida voimakkaasti joutuessaan alttiiksi ärsytykselle, varsinkin jos astma ei ole hallinnassa. On yksilöllistä, mikä tekijä laukaisee voinnin heikkenemisen. Lue lisää eri tekijöiden vaikutuksista astmaa sairastaviin ihmisiin.
Lue lisää
Oireet
Tyypillisiä astman oireita ovat hengenahdistus, puristava tunne rinnassa, hengityksen vinkuminen ja pitkittynyt yskä. Monet astman oireet, kuten yöllinen yskä ja hengityksen vinkuminen, voivat johtua pienten hengitysteiden ongelmista. Astman oireisiin kannattaa aina hakea apua, sillä sairaus on mahdollista saada hallintaan! Pidä huolta keuhkoistasi!
Lue lisää pienistä ilmateistä
Tietoa ja hoitoa
Tieto helpottaa sairauden hallintaa ja hoitoa, sekä hoitotavoitteiden saavuttamista. Lue lisää yleisistä astman hoidoista ja siitä, miksi yksilöllinen hoitosuunnitelma on tärkeä!
Lue lisää